Talviherkku

Tahtoisin kovasti kasvikuivurin. Siis jotakin tämän näköistä. Sienien säilömiseen kuivaus on ehdottomasti paras keino, mutta parasta mitä kuivurista saa, on omppukarkit! Mummu kuivatti omenalohkoja aina syksyisin leivinuunin päällä. Ne säilöttiin paperisiin, vanhoihin kaurahiutale-pusseíhin ja sellaisen saattoi saada esimerkiksi syntymäpäivälahjan kylkiäisenä.

Olin ihan unohtanut koko herkun, kunnes pari kesää sitten appi hankki itselleen kuivurin ja minulle eksyi heidän naapuristaan ämpärillinen ylimääräisiä omenoita. Oi tätä onnea. 

Resepti on hyvin simppeli. Tarvitaan suuri (oikeasti suuri, nehän kutistuu ihan olemattomiin) määrä kotimaisia omenoita. Ei tarvitse olla mitään parhainta satoa. Näihin on helppo perata kaikki vähän rupiset ja matoisat omput. Omenat lohkoiksi ja kuivuriin. Onnistuu myös uunissa miedolla lämmöllä, mutta vaatii vähän enemmän tarkkailua. Lohkot jätin paksuimmalta kohtaa noin sentin paksuisiksi. Mitä ohuempia, sen nopeammin ne tietysti kuivuu.

Niiden salaisuus piilee siinä, ettei niitä kuivateta ihan rutikuiviksi. Leivinuunin päällä ihan helppo nakki, mutta kuivurilla piti tehdä pieniä testieriä kellon kanssa. Sopiva aika löytyi viime kesänä, mutta aikaahan ei tietenkään voi laittaa ylös, joten sama homma on edessä tänä kesänä syksynä. Josko sen nyt vaikka kirjoittaisi ylös.

Jään siis odottelemaan suuren suurta omenasatoa! Tänne saa lahjoittaa kaikki ylijäämäomput :)

Ps. Säilytä jossakin hengittävässä asiassa. Ei siis muovirasiassa tai -pussissa. Samalla kuivuminen tietysti hitaasti jatkuu säilytettäessäkin, jos ei niitä ihan rutikuiviksi kuivata.