Äidin uusi juhlahuivi

valmistui kuin valmistuikin ajoissa! Ei mitenkään turhan ajoissa, mutta jokunen tunti jäi vielä pelivaraa ennen juhlien alkua :) Pää tukossa virkkasin vimmatusti edellisenä iltana yli puolen yön, vaikka silmiä painoi. Aamulla olisi vielä hyvin ollut aikaa, mutta työ piti saada yöksi pingoittumaan. Kokokin himppasen jännitti, sillä käytössä oli vain yksi vyyhti, eikä huivi puolivalmiina näyttänyt ollenkaan suurelta. Siihen vuorokaudenaikaan oli myös turha haaveilla lankakaupassa pistäytymistä. 

Siinä siis kootut selitykset, tässä itse huivi. Vihdoin.

Malli: Pitsihuivi - Suuri Käsityö (syyskuu 2014)
Lanka: Rowan fine art ihanan pinkin  sävyissä 
Väline: 4mm puinen virkkuukoukku


Lanka oli ihastuttavaa ja toimi yllättävän hyvin myös huivilankana, vaikka sukkalangaksi suunniteltu onkin. Hurmaavan pehmeää, että virkkaamisen sijaan teki mieli vain silitellä lankaa. Kierre myös pysyi hyvin, eikä lähtenyt aukeamaan, vaikka parissa kohtaa pitikin purkaa. Väri oli enemmän kuin hyvä pinkkiin ja vaaleanpunaiseen heikkona olevalle mamalle. Hieman edullisempana hamstraisin tätä vyyhdeittäin sukkalangoiksi.

Yhdestä vyyhdistä (100g ja 400m) sai juuri ja juuri aikaan XX x XX cm huivin. Jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut heti suosiolla ostaa kaksi vyyhtiä, nyt huivista tuli enemmänkin keepin mallinen. Mallin kuvio on kuitenkin sellainen, että huivin saa pingoitettua noin kaksinkertaiseksi, joten vielä virkkausvaiheessa ei kannata panikoida koon suhteen toisin kuin allekirjoittanut.

Kaiken kaikkiaan ohje oli helppo huivinoviisille - neljän kerroksen mallikerta ei vaatinut kovin montaa toistoa ulkoaoppimiseen. Tästä huolimatta kaksi virhettä huiviin eksyi. Tarjoan jäätelön sille, joka ne löytää :)

Madaran 24h ale!

Jotain ihan muuta! Poikkeushan vahvistaa säännön (miksi muka?), joten poiketaan aiheesta ihan kunnolla.

Madaran verkkokaupassa on ylihuomenna, torstaina 6.11. KAIKKI yksittäiset Madara organic skincare tuotteet -40%! Alkaen siis keskiviikkoiltana tasan puoliltaöin ja kestäen tasan 24h.  Yli 30 euron tilaukset tulevat kotiin vielä ilman postikuluja. Lisätietoja TÄÄLTÄ.

Madara on ollut mulla käytössä melkein vuoden ja alla näkyvä setti on vakioitunut tämänhetkiseen käyttöön. Mun herkkä, mutta rasvoittuva sekaiho kehittää niin näppylöitä kuin jotakin allergista ihottumaa (ilmeisesti) synteettisistä puhdistusaineista. Ainakin näillä olen sen saanut rauhoittumaan. En täysin, mutta paljon paremmaksi. Madara on luonnollista ekokosmetiikkaa, muttei täysin luomua. Luomua on kuitenkin ainakin osa raaka-aineista. Mun käyttämissä tuotteissa luomun osuus vaihtelee välillä 15-71%.

Edit: Sitä piti vielä sanoa, että aletuotteita on rajallinen määrä, joten kannattaa olla kärppänä paikalla, jos haluaa varmistaa jonkun tietyn tuotteen saamisen!

Parempaan saumaan tämä ei voisi osua. Kuten kuvasta näkyy, mun kasvovesi on enää helmi purkin pohjalla. Kuvassa näkyvät kasvosaippua (siis tuo palasaippua) ja sävyttävä päivävoide on olleet mun erityisiä suosikkeja. Kasvosaippua on ensimmäinen kokeilemani kosmetiikka, joka tekee mitä lupaa: kirkastaa ihoa päivä päivältä.  Kasvovesi ja pihlajavoide on olleet ihan ok. Ei mitään valittamista, muttei mitään tajuntaa räjäyttävää mahtavuuttakaan. Kaikissa plussaa hyvistä ja ainakin omaan nenääni miedoista tuoksuista.

//Ihan puhtaasta innosta ja halusta jakaa hyvä alevinkki. Tällä ei siis ole mitään kaupallisia  yhteistyökytköksiä Madaraan.

#karkkineule

Pirkka-lehti, Novita ja Fazer järjestivät tänään päättyneen kakkineule-kilpailun, jossa tarkoituksena oli siis neuloa tai virkata mikä tahansa työ Fazerin karkkikääreistä inspiroituneena ja tietty Novitan langoilla. Kilpailu oli pyörinyt mielessä jo pitkään, mutta toteuttamisinnostusta herättävää ideaa ei kovin vauhdikkaasti syntynyt. Sirkusmaiseen tyyliin aloitinkin viikko sitten vihdoin askaroimaan kolmea joulupalloa. "Eihän yhden tällaisen neulomiseen mee kuin tunti." Niinpä niin, insinöörin laskelmista unohtui pallojen täyttäminen, venytys, vanutus ja muu viimeistely. Sekä aika olennaisena postin kuluttama aika paketin perille toimittamiseen. Arvoitukseksi jäi, ehtikö perjantaina matkaan laitettu maksikirje maanantaihin mennessä perille. En siis ole varma, olenko osallistunut tähän kilpailuun vai en, eheh.

Tästä se siis lähti: joulupallon kaava, muutamat kuvaprintit pakkauksista ja karkkipapereista. Kuosiksi valikoitui Kiss Kiss ihan puhtaasti värien takia. Itse karkit ei makuhermoja miellytä :) Koskaan en ollut palloja neulonut, enkä varsinkaan kirjoneuleena, mutta eikö tällaisiin tapauksiin ole juuri parasta testata jotain uutta? Olishan ne tietty vähän siistimmät voineet olla ja kuvioita olis voinut hioa aika paljon

Kolmen pallon sarjasta ensimmäisessä seikkailee tietenkin kissa. Muut kuviot mukailevat karkkipaperien kiehkuroita. Toisessa pallossa on samoin karkkipaperista löytyvät kukat. Viimeinen pallo on vain raidoitettu Kiss Kissin väreillä.

Olen yrittänyt etsiä tietoa, saako näiden ohjeita julkaista ennen kilpailun päättymistä. Voittajan tai voittajat siis valitsee Suomen Kädentaidot -messujen kävijät Tampereella 14.-16.11. Pakko ehkä vierailla messuilla katsomassa, ehtikö se oma postipaketti ajoissa perille. Koska mitään mainintaa en löytänyt, päätin varmuuden vuoksi pantata ohjetta vielä tovin, mutta eiköhän se ennen joulua langoille pääse.

Ps. Äidin huivi valmistui kuin valmistuikin ajoissa, mutta huivin toimittamisessa oli niin kiire, enkä ole sitä äipälle luovuttamisen jälkeen nähnyt, mutta kyllä senkin tänne esille sullon, kunhan saadaan kuvia aikaan. 

Mainio suosittelee

Haa, puolen vuoden suostuttelu tuottaa tulosta ;) On siis ensimmäinen päivä, kun Mainio saa sanansa julki täällä blogissa. Olen koko kesän vinkunut, että saisi jakaa hyviä ruokareseptejään täällä seassa, koska sellaisia hovikokin hihasta kyllä löytyy. Ilmeisesti harrastelijakokin ammattiylpeys on vihdoin voitettu ja "klassikkojen" reseptejä voi vihdoin julkaista muidenkin riemuksi. Tässä siis Mainio suosittelee, osa 1!

-Sirkus

Laitetaan nyt tämä tänne, kun ei sitä vinkumista kai muuten saa loppumaan. Resepti ei ole minun vaan äitini, mutta siitä huolimatta lopputulos on hyvä. 

Sienikeitto

Suppilovahveroita

oliviiöljyä

voita
3-4 rkl vehnäjauhoja

Paistetaan sienet kevyesti voissa ja öljyssä. Lisätään jauhot ja paistetaan vielä hetki.
Seos kattilaan ja lisätään

n. 7dl Vettä
2-3 Porkkanaa raastettuna
Purjo pilkottuna
1 kasvisliemikuutio
Viherpippurikoskenlaskija


Keitellään kypsäksi ja sekaan 1 kuivattu chili. Soseutetaan.
Syödään (valkosipuli)patongin kera.
Käytännön vinkkinä mainittakoon, että chilin käsittelyn jälkeen ei kannata pyyhkiä nenäänsä.

Suuren suuri sosiaalinen media

Koska kaikki ruokailut ja arjen hienot tapahtumat on nykyään raportoitava johonkin palveluun tai mieluiten kaikkiin niihin, olen ymmärtänyt, että myös blogit pitäisi linkittää kaikkiin luomiinsa  (epä)sosiaalisen median profiileihin. Tällä blogilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä työni tai opiskelujeni kanssa, joten päätin pidättää oikeuden eristää esimerkiksi LinkedIn- tai Facebook-profiilit täältä harrastusminän puolelta. On kuitenkin joitakin palveluita ja sivustoja, jotka aika läheltä sivuavat tätä puuhastelua. Siispä tässä parit sivustot, mistä yhden jos toisenkin sirkuksen toimintaa löytyy. (Linkit väliotsikoissa)

1) Pinterest - toistasirkusta

Pinterest on kuin suuri ilmoitustaulu, jonne voit "pinnailla" kaikkea kivaa. Parasta tässä on se, että kuvan lähde jää myös muistiin. Saan tosin näppylöitä joka kerta, kun joku laittaa hienoja kuvia tai huikeita ideoita blogiinsa ja alla lukee "lähde: Pinterest" tai "lähde: Googlen kuvahaku", argh. Jos siis käytätte tätä niin katsokaa, että kuvan "pinnaus" tapahtuu alkuperäiseltä sivustolta, eikä googlesta ja merkitkää ne lähteet oikein! Hups ja takaisin asiaan. On siis erittäin koukuttava palvelu, joissa eri ihmisten tekemiä tauluja/boardeja voisi selailla loputtomiin. Vaatii rekisteröitymisen toimiakseen kunnolla.

2) Instragram - @toistasirkusta

Instagram, tuo kännykkäkameraotosten taivas. Jos Facebookiin joka kuvan pitäisi olla järjestelmäkameralla otettu ja missä valkotasapainot on säädetty täydellisiksi, on Instagramin henki rennompi ja arkisempi. Pidän myös ajatuksesta, jossa pidetään ikään kuin kuvapäiväkirjaa arjen pienistä hassuista sattumuksista tai ihan vaan siitä, mitä on syönyt.  

3) Ravelry

Ravelry on tosineulojan oma yhteisö. Linkitin tämän vain Raveryn etusivulle, sillä en itse kovin aktiivinen kyseisessä palvelussa ole. Irkkitermein tätä voisi kai kutsua idlaamiseksi ;) Periaatteena Ravelryssä olisi siis löytää ohje, neuloa työ, luoda siitä projekti omaan profiiliinsa. Se on kuin neulonta- tai virkkauspäiväkirja. Itse käytän sitä ohjeiden etsimiseen, sillä niitä siellä riittää. Aika paljon on myös ilmaisia ja erilaisia hakuperusteita on vaikka muille jakaa. Kun löytää kivan ohjeen, näkyy samalla sivulla myös muiden ravelryläisten tekemiä versioita, projekteja kyseisestä ohjeesta. Eli ei tarvitse tyytyä vain ohjeen kirjoittajan ottamiin kuviin työstä vaan voi vertailla, mitä muut ovat ohjeella saaneet aikaan. Ohjeiden nimiä tai osoitteita ei myöskään tarvitse muistaa ulkoa, sillä niitä voi lisäillä omaan kirjastoonsa sitä mukaa kun mielenkiintoisia tulee vastaan.

4) Bloglovin - toistasirkusta.blogspot.fi

Viimeismpänä ei-niin-sosiaalinen media. Bloglovin on oiva ja näppärä työkalu, jolla blogeja on helpompi seurata. Sieltä löytyy käytännössä kaikki blogit. Profiilin luonnin jälkeen kiinnostavat blogit lisätään seurantalistalle +Follow -nappulasta ja ohjelma hakee aina uusimmat päivitykset. Se myös pitää kirjaa, mitkä tekstit olet jo lukenut. Ei siis tarvitse käydä blogeissa päivittäin kurkistelemassa, olisko jo jotain uutta kivaa ilmestynyt, kun voi vain klikata blogloviniin ja lukea uudet postaukset.

Asusteena värioksennus

KyJy 1/20, kiirehän tässä tulee :-)

Ohjeita siellä ja täällä, hienoja housuja, mutta - kuka näitä nyt oikeasti (kehtaa) käyttää ja miten? Kunnes: pääsiäinen Alpeilla lumilaudan päällä tuotti ahaa-elämyksiä. Oli jo niin lämpimät ilmat, että käytössä oli kesämallin lasketteluhousut eli siis tuulihousut. Katu-uskottavana lautailijana on kuitenkin istuttava siellä hangessa ja lopputuloksena on jääpaloina hytisevät kinkut.

Tähän olisi hyvä nuhrata kaikki kummallisen väriset lankakätköt korien ja pussukoiden pohjalta. Innoittajana ja toisena esikuvana ohjeelle toimi Nätti rätti -blogin Kukkaketo-villashortsit. Oli muuten vaikea löytää ohjetta aikuisille tarkoitettuihin villahousuihin, kunnes muistin, että peräti omasta kirjahyllystä löytyy Sanna Vatasen Neulo. Virkkaa. Kirjo. Jämälangasta! -kirja, jossa on kuin onkin ohje lähes samanvahvuiselle langallekin.

Vatasen kirjan ohjeilla olisi pitänyt tehdä pöksyt neljänä kappaleena - aivan liikaa pääteltävää ja saumoja laiskuri-Sirkukselle. Nätin rätin ohjeessa oli paremmin ajatusta, mutta halusin poikkiraitoja, enkä pystyraitoja. Lopputuloksena yhdistelmä näitä kahta ja sumeaa luottamusta Novitan sivuilla annettuihin neuletiheyksiin. Mallitilkuthan nyt on ihan amatööreille. Krhm. Ohjetta siis pukkaa kuvien alapuolella!

Päntsit kuvattu autenttisessa ympäristössä aluskerraston kera. Ja ah, miten hienosti yhteensopiva kerrastopaita löytyikään kaapista!

Malli: Sirkuksen villashortsit
Koko: M
Lanka: 7 veljestä ja muita saman vahvuisia
Puikot: 3mm sukkapuikot (pyöröpuikot olis olleet kätevämmät!)

Luo 100 silmukkaa. Tämä 100 silmukkaa on siis yhtä suuri kuin reitesi ympärysmitta. Neulo 24krs tai 7-8cm sileää neuletta tai ainaoikeinneuletta, kummasta pinnasta pidät enemmän. Neulo koko työ samaa pintaa.

Aloita kavennukset, kavenna joka toinen kerros, etureunassa 4-2-1-1-1-1 ja takareunassa 5-2-2-1-1-1-1-1. Tarkoittaen siis, että ensimmäisellä kavennuskerroksella kavenna etureunasta 4s ja takareunasta 5s. Neulo yksi kerros välissä, kavenna seuraavalla kerroksella edestä 2 ja takaa 2 jne.

Kun olet saanut kavennukset tehtyä, neulo 36krs tai kunnes ensimmäisestä kavennuskerroksesta on 15cm matkaa. Puikoilla pitäisi nyt olla 76 silmukkaa.

Neulo vielä takareunaan. Käännä työ ja neulo, kunnes jäljellä on 46s (eli 3/5 koko silmukkamäärästä), käännä työ ja neulo loppuun. Käännä työ ja neulo, kunnes jäljellä on 56 silmukkaa (eli 3/4 kokonaismäärästä), käännä työ ja neulo loppuun takareunaan. Neulo vielä koko kerros, kaikki 76 silmukkaa ja päättele.

Neulo toinen kappale peilikuvana.

Pingota ja höyrytä kappaleet muotoonsa. Ompele käsin (tai ompelukoneella) ensin kappaleiden etuhaarasaumat ja takahaarasaumat yhteen ja sen jälkeen sisäreisin väliin jäävät 8cm pitkät lahkeen sisäsaumat. Opeteltavaa jäi vielä saumojen teossa, kuten kuvistakin voi huomata. Olisi ehkä voinut siistiä saumat vielä ns. virkkaamalla ketjusilmukoita niiden päälle, mutta tykkäsin mahdollisimman yksinkertaisesta pinnasta, joten saavat toistaiseksi jäädä tuon näköisiksi. Korjaan, jos joskus tekeminen loppuu kesken ;-)

Yritin laittaa ohjeeseen myös mittasuhteita ja mittoja, että olisi helpompi muokata ohjetta myös muille langoille ja neuletiheyksille. Aloitussilmukoiden määrä on ainoa, mikä tarvitsee siis osata arvata. 

Kuinka tuhlata pätkävärjättyä lankaa?

Sääntö numero 1: Älä koskaan osta pätkävärjättyä lankaa. Älä, vaikka se näyttäisi kuinka kivalta kerällä. (Liukuvärjätyt on kyllä sitten täysin asia erikseen, niitä ei pidä tähän sekoittaa.)

Sillä kivalla kerällä joku Novitan mysteerilanka onkin sitten useamman vuoden viihtynyt. Kaunis ajatus kerta kaikkiaan, että yhdestä langasta muodostuisi kirjoneule minimaalisella vaivannäöllä, mutta eihän se lopputulos nyt vastaa yhtään suunniteltua. Tästä kerästä löytyi tasaisia, pidempiä vihreitä pätkiä, jotka on ihan kivoja, mutta ne violetit ja pinkit pätkät ... (syvä hiljaisuus) Lanka on sentin pätkissä luonnonvalkoista ja vaaleanpunaista vuorotellen. Voin kertoa, ettei tällä kyllä huijata ketään luulemaan sitä kirjoneuleeksi.

Jos lanka odotteli pitkään niin lähes yhtä kauan roikkui myös nämä tekeleet päättelemistä vaille valmiina laatikossaan.

Malli: Perussukan silmukkamäärät omasta päästä, broken seed stitchiin ohje täältä

Lanka: valkoista seiskaveikkaa ja Novitan jotakin muutaman vuoden vanhaa samanvahvuista värioksennusta

Puikot: 3mm sukkapuikot

Jotakuinkin näin:

• luo 48 silmukkaa
• 8 krs 2 kiertäen oikein, 2 nurin
• 11 cm broken seed stitchiä
• kantapää pelkällä valkoisella
• 39/40-kokoisen jalan verran jalkapöydällä broken seediä ja jalkapohjassa sileää (eli tasan puolet silmukkamäärästä)
• pelkällä valkoisella sädekavennukset

Yksi huomio: raidat ei toimi, broken seedin ja sileän raidoitus näytti lähinnä sekamelskalta.

Ja ei, ne ei ole kaksi vasemman käden lapasta :)

Malli: Inspiraatio Pirkanmaan kotityö Oyn Lapanen -ohjekuvastosta, silmukkamäärät hatusta
Lanka: valkoista seiskaveikkaa ja Novitan jotakin muutaman vuoden takaista samanvahvuista värioksennusta
Puikot: 3mm sukkapuikot

Lähdin tekemään Labyrinttejä, koska ajattelin värisekoituksen hukkuvan niihin hyvin, mutta silmukkamäärien mukauttaminen paksummalle langalle osoittautui ihan liian haastavaksi, joten kuvio tuli ihan omasta päästä. Loppujen lopuksi tulos muistuttaa aika paljonkin Pirkamaan lapasia, mikä on ihan osuvaa Tampereen tytölle. Freudin mielestä alitajunta varmaan kertoi koti-ikävästä keksimällä kotoisia kuvioita ;)

Tiivistetysti siis: 

• joustinneuletta 2o, 2n, joista nurjat kirjavalla langalla, 18krs
• loppu lapanen joka toinen kerros valkoisella, joka toinen *1o kirjavalla, 1o valkoisella*
• peukalokiila - tietenkin

// Hups, nyt vasta huomasin, että tumpuissahan on tuo suuaukko kääntämättä. Siihen piti siis tulla piparkakkureuna! Noh, menee ne noinkin :D