Tekniset tiedot
Royal Caribbeanin risteily 2.-9.1.2016. Eli seitsemän yötä laivassa, viisi kohdesaarta ja yksi päivä kokonaan merellä lilluen. Laivana Adventure of the Seas ja kohteina U.S. Virgin Islands, St. Kitts, St. Martin/Maarten, Dominica ja Barbados.
Mietittiin etukäteen, että milleköhän eläkeläisristeilylle ollaan menty varaamaan liput. Ilmeisesti Holland America olisi oikea laivayhtiö, jos sellaiselle mielii, sillä ainakin tällä Royal Caribbeanin risteilyllä oli meno ihan nuorekasta. Lähtöpaikka vaikuttaa myös kuulemma paljon väkijakaumaan, Puerto Ricosta lähtevillä laivoilla enemmistö väestä on nuorehkoja latinoita, kun taas Miamin tai New Yorkin lähdöillä on enemmän vähän vanhempaa, amerikkalaista väkeä.
Valittiin Adventure of the Seas, koska sen risteilyllä oli eniten pysähdyspaikkoja (ja koska se on Suomessa tehty). Toisaalta joka päivä uuden paikan kiertely oli aika uuvuttavaa ja Barbadoksen jälkeen oltiinkin ihan valmiita vain lorvimaan altaan reunalla koko seuraava päivä. Toinen pelkkä risteilypäivä olisi siinäkin mielessä ollut mukava, koska laivaltahan löytyi tekemistä joka lähtöön. Pool deckin lisäksi tarjolla oli mm. kuntosali, kiipeilyseinä, minigolf, luistelukenttä, koripallokenttä, rullaluistelurata, casino ja vaikka mitä. Näiden lisäksi oli paljon järjestettyä ohjelmaa aina pariskuntavisasta vesijumppaan.
Ruokaa sai mihin aikaan päivästä ainakin jostain, sillä risteilyhän oli all inclusive. Laivalla oli pari "hienompaa" ravintolaa, italialainen ja hampparipaikka, joiden ruoasta joutui pulittamaan lisämaksun. Illallinen oli kuitenkin ehkä risteilypäivän kohokohta: siisti pukeutuminen, valkoiset pöytäliinat, pöytiin tarjoilu ja oikeasti hyvää ruokaa. Risteilyä varatessa oli pitänyt valita illallisaika, joka pysyi joka päivä samana. Illallisella oli valmiiksi merkityt pöydät, joista suurin osa oli kahdeksan hengen pöytiä, mikä siinä ensin hirvittikin. En tiedä, millä perusteella ihmiset pöytiin jaotellaan, mutta meidän pöytään osui kolme muuta, hyvin saman ikäistä, pariskuntaa ja juttu luisti niin hyvin, että nähtiin osan kanssa vielä risteilyn jälkeenkin Puerto Ricossa.
Ruoka kuului risteilyn hintaan, mutta käytännössä mikään juoma aamukahvia lukuunottamatta ei kuulunut. Tilattiinkin etukäteen juomapaketit (noin 50€/hlö/päivä), mikä kuulosti todella kalliilta. Mutta kun risteilypäivien aikana laski, mitä kaikkea sillä sai, oli lasku aika plus miinus nolla. Pakettiin kuului niin limsat, drinkit kuin viinit ja aperatiivit, joten ei tarvinnut kuin illallisella ottaa aperatiivi, alkuruoan ja pääruoan kanssa omat viinit ja jälkiruokadrinkki, niin paketti oli siltä päivää maksanut itsensä takaisin. Ja alkoholisoituminen oli taattua.
Risteily yllätti "luksuksellaan" kaikin puolin. Hytti oli aika perus, mutta tilavempi ja hienompi kuin ruotsinlaivoilla :) Varattiin lisäksi parvekkeellinen hytti, mikä oli kyllä koko rahan arvoinen. Luksusta hytistä teki stateroom attendant, joka siivosi huoneen kaksi kertaa päivässä. Meidän hyttisiivooja, Vilas, antoi myös vinkkejä, missä kannattaa maissa käydä ja suositteli laivalta tiettyjä ohjelmanumeroita.
Satamaan saavuttiin yleensä aamuvarhaisella ja maihin pääsi klo 8 aikoihin. Takaisin oli oltava puoli viideltä, jos mieli päästä laivan kyydissä seuraavaan kohteeseen. Aikaa tutkia uutta paikkaa oli siis noin kahdeksan tuntia. Tälle ajalle Royal Caribbean myi jos jonkinlaista retkeä mm. sukeltamaan, maistelemaan rommia, melomaan tai kiertoajelulle. Paketit oli kuitenkin hyvinkin kalliita, etenkin kun samoja kohteita myi moni taksikuski tai muu yrittäjä heti sataman porteilla puolella siitä hinnasta. Käytiin itse yhdellä retkellä, ratsastamassa St. Martinilla, muuten ostettiin pari retkeä maista. Näistä tarkemmin alempana.
Kaikki risteilyllä toimi hyttikortilla, se toimi maksukorttina, kulkukorttina ja henkilölliyystodistuksena. Sen kanssa kuljettiin maihin, eikä passintarkastusta ollut, vaikka passi syytä olikin pitää mukana. Varsinaista rajatarkastusta tai tullin läpi kulkemista ei siis millään saarella ollut, ainoastaan Puerto Ricossa mennen tullen.
Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Ensimmäinen kohde oli U.S. Virgin Islandsin saari St. Croix ja pysähdyspaikkana piskuinen Fredriksted. Kaupunkin oli hyvin pieni ja kierretty ympäri noin puolessa tunnissa. Niinpä mekin suunnattiin snorklaamaan. Satamasta löytyi Cane Bay Dive Shop, joka järjesti sukellusta ja snorklausta Cane Bayssa ja kohtuulliseen hintaan (muistaakseni 38 dollaria/hlö). Kuljetusajat sai päättää itse ja varusteet sekä ohjauksen sai paikan päältä. Oli eri siistiä, nähtiin kilpikonnia ja mureena!
St. Kitts
... olikin sitten aivan eri tapaus kuin St. Croix. Basseterren kaupunkin oli huomattavasti ränsistyneempi, eikä sieltä oikein löytynyt mitään mielenkiintoista. Oltiin aika naatteja (ja palaneita) edellisen päivän snorklailuista, joten palailtiin puolen päivän aikoihin laivalle lounastamaan ja altaalle.
Illallisseurueen kokemusten perusteella olisi täällä kannattanut vuokrata pyörä ja polkea Basseterresta kaakkoon olevalle niemenkärjelle, jossa on hienot rannat. Se vaan ei palaneen selän kanssa ollut vaihtoehto meille :)
Ensimmäistä kertaa gopron puikoissa, vielä pitää näköjään harjoitella sillä kuvaamista :)
St. Maarten
Rantauduttiin St. Maartenin Philipsburgiin, Hollannin puolikkaalle saarta, ja Sirkuksen mielijohteesta ostettiin laivayhtiön retki ratsastamaan. Länkkärityylin ratsastus yhdellä kädellä ja hevosten uittaminen oli melkoisen erilainen kokemus, kuin suomalainen ratsastustunti. Money well spent. Loppupäivä käyskenneltiin Philipsburgin boardwalkia pitkin ja ihasteltiin maisemia.
Ensi kerralla tänne tultaessa (kyllä, sellainen tulee varmasti joskus), Mainio tahtoo Maho beachille, mistä lentokoneet laskeutuu yli. Sirkus taas haluaa Ranskan puolelle käymään.
Dominica
Täältä oltiin etukäteen googlailtu champagne beachia ja vulkaanisia mustahiekkaisia rantoja. Yhdellä taksikuskeista oli kuva mustista rannoista, eikä se vakuuttanut, joten otettiin taksi shampanjarannalle (ylin kuva). Rannan putiikin ylläpitäjä ihmetteli paluukyydistä sovittaessa, miksi halutaan olla niin kauan siellä, epäilykset meinasi herätä... Ranta ei tosiaan soveltunut muuhun kuin snorklailuun, mutta korallit ja pohjasta nousevat "skumppakuplat" oli hienoja ja hyvin sen neljä tuntia sai kulumaan. Miinuksena rannasta on sanottava, että siellä kävi todella monta turistiryhmää lyhyillä, noin vartin snorklailukierroksilla. Eli ruuhkaista oli.
Dominicalta tuliaisiksi ostettiin paikallista kahvia ja suklaata. Sikareita myös myytiin muutamilla näistä saarista ja etenkin isoissa turistiliikkeissä. Roseaun satamassa sen sijaan niitä joku pyöritteli käsin.
Näin jälkeen päin ajatellen, olisi kannattanut käydä sademetsissä (kuulemma hienoja lähteitä ja putouksia) ja ehkä mennä sinne mustalle rannalle. Tai vaikka molemmille rannoille.
Barbados
Barbadoksesta tiedettiin etukäteen, että halutaan biitsille. Sataman ulkopuolella tuli kuitenkin vastaan taksikuski, joka tarjosi kiertoajelua saarta ristiin rastiin ja lupasi lopettaa kierroksen aivan Bridgetownin keskustassa olevalle rannalle. Lähdettiin kyytiin ja saatiinkin yksityiskierros, joka kattoi niin Rihannan talon kuin Tiger Woodsin hääpaikan. Taksikuski myös kävi jonkun puutarhassa hedelmävarkaissa ja vei meidät saaren korkeimmalle kohdalle (ylin kuva). Ranta täällä oli sitä, mitä koko Karibialta oltiin odotettu: hienon hienoa valkoista hiekkaa (jota myös lensi ilmassa) ja aivan turkoosi meri.
Barbados oli sen verran isompi paikka, että siellä olisi voinut viettää vähän pidemmänkin aikaa. Ensi kerralla siis! Kyllähän tässä jo ehdittiin katsella KLM:n lentoja Amsterdamista St. Martinille...
Nyt riittää matkustelu hetkeksi, tästähän meinaa tulla ihan matkailublogi! Ei sillä, että mulla mitään matkustamista vastaan olisi, sehän on erinomainen sijoituskohde. Palataan siis taas tutummissa merkeissä!
Sirkus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti