Tee-se-itse-putkirulla

1. Osta pätkä 110-millistä viemäriputkea. Esimerkiksi Biltemassa kustansi huikeat 8,99€.

2. Sahaa liitospää pois. Hoituu myös leathermanilla tai muulla vähän vähemmän järeällä työkalulla.

3. Rullaile itsesi kipeäksi vetreäksi. Samalla voi katsoa esimerkiksi Kaisan (ei tosin kuvassa) suorituksia ampumahiihdossa.

Jos lihaksesi ovat niin herkkää tekoa, että kaipaat jotakin pehmikettä, voi ympärille teipata/liimata esimerkiksi palan jumppamattoa. Itse haluaisin tähän vielä nystyröitä, mutta se osoittautuikin haastavemmaksi hommaksi keksiä, miten.

Lumoava sottapytty

Muslan Ennin lausahdus pari päivää sitten oli kuin joku olisi varastanut mun päiväkirjan! Jos sellaista siis sattuisin kirjoittamaan.

Ja ilmeisesti olen ollut kovin kiltti, koska tällainen kissaneiti muuttaa meille kuukauden päästä! Hän on pieni leopardi, pilkullinen ja erittäin eloisa eli bengali. Paitsi että meillä lemmikki on 'se'. Miksi ihmisistä voi puhua 'se', mutta lemmikit on (joillekin) aina 'hän'?

Ja miten tämä liittyy blogin aihepiiriin? Tuskin mitenkään, mutta laikukas kaveri tulee  siitä huolimatta todennäköisesti seikkailemaan täälläkin. Ihan vaan, koska on niin ihana.

Järjestys kunniaan (2)

Ärsyttääkö ketään muuta nykyään johtopaljous? Telkkarin, digiboksin, pleikkarin, toisen pleikkarin, reitittimen ja tuhannen muun vempaimen johdot on kiltisti piilossa tv-tason ja seinän välissä. Työpöydän takana oleva viidakko ratkaistiin ostamalla mäkki, eheh. Sen sijaan laatikoista löytyvä johtovuori on jo kohdannut monta järjestysyritystä, mutta voittanut ne kaikki!

Tässä jälleen yksi, josta mulla on kutina, että tämä saattaisi toimia!

Kuukauden päivät keräilin vessapaperihylsyjä. Kuukauden ajan lidlin vessapaperi myös oli pannassa, koska sen hylsyjä kiertää sininen teksti joka puolella. Pari kierrosta teippiä koristeeksi ja voilà! Teippihän tosiaan jää hylsyjen väliin piiloon kun niitä laittaa rinnakkain, mutta ajatushan on tärkein :'D

Se, minkä uskon tekevän tästä paremman, on johtojen asettelu: ota johdon päistä kiinni ja taittele loppu johto sopivan kokoiseksi paketiksi. Tuuppaa hylsyyn niin, että johdon päät jäävät ylöspäin. Laatikon avatessa näkee siis heti, mitä johtoja se on syönyt, eikä jokaista johtorullaa tarvitse aukoa oikean kokoista USB-johtoa etsiessä. Nyt vain odotellaan käytännön testin tuloksia!

Jäljelle jää siis enää keittiön johtosekamelska! Annan ison pusun sille, joka keksii, miten piilottaa yläkaappien alta "roikkuvat" johdot. Samalla voisi taikoa lisää pöytätilaa ja piilottaa koko vempaimet jonnekin, mistä niitä olisi helppo käyttää :)

Pikku-Aan iso lahja

Johan oli tehoton tammikuu! En lupaa mitään, mutta ehkäpä tästä postailutahdista olisi vähän varaa kiristääkin. Työmatkatkin alkaa kotiin päin olla valoisia eli matkakäsitöitä voi taas alkaa harkita! Nyt kuitenkin siihen viikon takaiseen asiaan:

Siskon pikkuneiti on kovin innostunut numeroista ja kirjaimista kuluneena syksynä. Pientä kivaa -blogin kirjaintyynyt taas on odotelleet pitkään sopivaa toteutuskohdetta. Osaatte varmaan laskea 1+1 ja 4-vuotiaan syntymäpäiväpaketti olikin melkoisen kookas.

Materiaalina Eurokankaan osuvinta pinkin kirjavaa kangasta (lappu hukkui jo, materiaalista ei muistikuvaa) sekä vanhojen farkkujen lahkeista sivusuikaleet. Haastavinta oli kohdistaa etu- ja taka-Aat kohdilleen. Aloituskohdan täsmäsin kyllä hyvinkin tarkalleen, mutta loppua kohti huomasin Aan kieroutuvan jonkin verran.

Näin jälkihuomioina pari seikkaa tulevien kirjainten varalle:

1. Kirjainten aukot kannattaa ommella ensin, sitten vasta kehä.
2. Kannattaisi jälkimmäistä kirjainta kiinnittäessä laittaa ainakin joitakin nuppineuloja.
3. Viimeisenä olisi hyvä muistaa, kuinka paljon täyteainetta kohtuullisen kokoinen tyynykin voi sisäänsä imeä ja varata sitä vanua sitten vähän reilummin.

Noh, ainakin pikkuneiti oli innoissaan. Tätä voi kuulemma käyttää ainakin kruununa ja pelastusrenkaana. Tekijälle plussaa myös siitä, että neiti tunnisti heti, mitä lahja esitti! Ennen täyttöä kirjailin vielä toiseen "jalkaan" päivämäärän ja oman nimeni, ettei vaan pääse unohtumaan keltä kivoimmat lahjat tulee ;)

Lauantaikevennys

Täällä ollaan! Käsityö-, askartelu- tai leivontarintamalla vaan ei ole mitään tapahtumia tämän vuoden puolella. Enkä usko, että teitä kiinnostaa cad-kuvat robotin käsivarren nivelen suojakannen valusuunnitelmista. 

Kehnolaatuinen kuva, mutta näin tekisi mieli paeta kurakelejä, koulutehtäviä ja kylmää maailmaa.

Lähde

Voihan KyJy

Joulu taitaa ihan kaikkien mahdollisten tekosyidenkin varjolla jo olla ohi näin loppiaisena. KyJy-projekti lähti kovin mukavasti käyntiin ja sainkin villahousujen lisäksi myös pipon neulottua varsin nopeaan tahtiin. Suuren jämälankojen tuhoamislistan mukaisesti seuraava työ oli kaulahuivi pipon kaveriksi. Yhden mallikerran jälkeen homma alkoi kuitenkin tympiä ja pahasti. Kaiken lisäksi aurinko hävisi työmatkoja valaisemasta, joten neulonta-aikakin väheni melkoisesti. Ja koska en harrasta keskeneräisten töiden keräilyä, ei tätä voinut nakata nurkkaan ja aloittaa uutta. Uusi panta olisi kyllä poltellut seuraavana jonossa, mutta minkä sitä luonnolleen mahtaa. Sitä paitsi huivista oli tulossa ihan kivan näköinen, kunhan joku vaan sen tikuttelisi loppuun.

Siispä joululomalla otin itseäni niskasta kiinni. Kaksi iltaa siihen lopulta meni - ja kaksi kuukautta niiden kahden illan odottamiseen... Tässä ne nyt kuitenkin on:

KyJy 2/20!

Malli: Neulottu pitsibaskeri
Lanka: Novita Rose Mohair, harmaa, 35 g
Puikot:  5mm pyöröpuikot (40cm)

Ensimmäinen päähine, ensimmäiset pyöröpuikot, ensimmäinen ei-novitan-sukkalanka miesmuistiin! Pidin itseäni jotenkin keskivertokansalaista ahkerampana käsityöintoilijana ja tein nyt ensimmäisen piponi ikinä. Ja kyseiseen puuhaan otin ensimmäistä kertaa käyttöön pyöröpuikot. Aloin miettiä, mitä ihmettä olen tässä vuosien mittaan kutonut neulonut kutonut. Kaikesta päätellen vain sukkia ja lapasia. Olisikohan aika laajentaa repertuaaria?

Lankavaraston purku alkoi lankojen merkin ja mallin selvittämisellä, sen jälkeen kaivelin kaikki kyseisestä langasta löytyneet ohjeet ja valitsin eniten miellyttävät. Helppo resepti, kun joku vaan ahkerasti sitä toteuttaisi. Pehmeään aloitukseen löytyi Novitan pitsibaskerin ilmaisohje, joka enemmän kyllä muistuttaa löysää pipoa. 

Tykkäisin kovasti tällaisista löysistä lurupipoista, mutta en oikein tiedä sopiiko ne mun pieneen kuuppaani. Kaikki vähänkin trikoopipoa muhkeammat ilmestykset saa omasta mielestäni kyseisen kantajan näyttämään ihan sieneltä. Vähän samaa vaivaa oli havaittavissa myös tässä, joten lisäsin reunaan vielä laatikosta sopivasti löytyneen satiininauhan, pitämään pipoa vähän paremmin kasassa. 

Oikein mainio ja helppo ohje, täydellisen aivotonta työmatkatekemistä. Isot puikot ja mallikerran oppi viimeistään kahdeksannen kerroksen kohdalla ulkoa, joten tulosta syntyi kuin huomaamatta.

KyJy 3/20!

Malli: Tuubihuivi, tästä neuleesta poimitulla kuviolla
Lanka: Novita Rose Mohair, harmaa 65g
Puikot: 5mm pyöröpuikot (50cm)

En oikein tiedä, miksi valitsin tämän kuvion. Se taisi vain sattua nopeasti kohdalle baskerin ohjeen lähettyviltä. Ja kun sillä kerran oli aloitettu niin loppuun asti se oli vietävä. Ihan kiva kuvio siitä ankaran venyttämisen jälkeen kuitenkin paljastui, mutta ei todellakaan pääse uudelleen puikoille (ainakaan hetkeen).

Koska ohjeesta sen verran paljon poikkesin, uskallan sen tässäkin kokonaisuudessaan julkaista.

1. Luo 160 silmukkaa. Yhdistä pyöröneuleeksi.
2. Neulo 3krs oikein.
3. Toista alla olevaa kaaviota yhteensä 16 kertaa per kerros.
4. Neulo niin pitkään kuin huvittaa tai lankaa riittää.
5. Neulo 3krs oikein.
6. Päättele joustavasti esimerkiksi näin, näin tai näin.

Omassa huivissani toistin 16 kerroksen mallikertaa yhteensä neljä kertaa ja huivista tuli 27cm korkea ja ympyrän kehä on noin 120cm eli huivi menee kohtuullisen napakasti kaksi kertaa kaulan ympäri. Itse vielä virkkasin lopun langanpätkän kiinteiksi silmukoiksi huivin reunaan, ettei tarvitse enää sietää pientäkään jämänöttöstä korin pohjalla.

Kehnosti suoritetusta neulehaasteesta johtuen, olkoon alkanut vuosi edellisen tapaan omistettu jämälankojen ja olemassa olevien lankavarastojen hävittämiselle!

Lahjapaketointi V: Kartonkirusetti

Pinterestistä bongattujen paperirusettien askartelu epäilytti suuresti, onko homma raastavaa piperrystä. Mutta ei! Sehän oli oikein hauskaa niin kauan kuin kaksipuoleista teippiä riitti. Pari huomioita ja helpottavaa vinkkiä tai itsestäänselvyyttä haluan kuitenkin jakaa ennen ohjeita, sillä oma oppiminen tapahtui tietenkin kantapään kautta. Miten niin paperiaskartelu ei ole sitä tutuinta Sirkusta?

1. Testaa kartongista kuitujen suunta! Vähän niin kuin kankaallakin, paperilla on "langansuunta". Jos halutaan kaarevia taivutuksia, kuten näissä ruseteissa, huomaa hyvin nopeasti, onko kartonki leikattu oikeaan suuntaan. Väärään suuntaan taivutettaessa kartonki ei pyöristy nätisti vaan taittuu "kulmille". Oikein päin taivutettaessa se taipuu kauniisti kaarelle rakenteen katkeamatta. Selviää varmimmin testaamalla tai jos on oikein harjaantunut näkö, mitä allekirjoittaneella ei ollut.

2. Käytä pyöristämiseen apuvälinettä. Mikä tahansa lieriön mallinen esine käy, esimerkiksi paksu sukkapuikko tai kynä, jossa ei ole kulmia. Vedä kartonkisuikaletta apuvälinettä vasten hellästi puristaen ja mitä useamman kerran vetää, sen tiukempi kaari. Kaaren ei tosin tarvitse olla kovin tiukka, kun kartonki jo asettuu teipin avulla hyvin muotoonsa.

Sitten niihin itse rusetteihin! Oranssin rusetin ohjeet ja kaavat täältä. Pätevä ohje, tulostin kaavat, piirsin kartongille, taittelin ja teippasin. Sidoin pienen keskipalan vain rusetin ylemmän palan (rusetin "lenkit") ympäri, koska rusetti asettui paremmin näin, mutta huolitellumman lopputuloksen saa sitomalla molemmat kappaleet (rusetin lenkit sekä hännät) pikkukappaleella yhteen.

Violetin rusetin idea on samasta lähteestä kuin oranssinkin, mutta toteutus on ihan omasta päästä.

Leikkaa kaksi noin 20 cm pitkää suikaletta, A4:n lyhyen sivun mittaisia, toinen 2 cm leveä ja toinen 2,5 cm leveä. Periaatteessa voisivat olla samanlevyisiä, mutta rusetti asettui mielestäni kauniimmin, kun päällimmäinen kerros oli vähän kapoisampi.

Pyöristä ja taita leveämmän suikaleen päät keskelle alemman kuvan mukaisesti. Teippaa tai liimaa kiinni. Leikkaa kapeampi suikale kahteen osaan, lyhyempi pätkä tässä rusetissa oli noin 6 cm pitkä.

Taita jäljelle jäänyt pidempi kapea suikale samanlailla kuin leveämpi suikale. Lopuksi pyöristä pikkupala ympyrän tai pisaran muotoon ja teippaa/liimaa kaikki kolme kerrosta päällekäin.

Tein pakettia kiertämään vielä kartonkinauhan 2,5 cm leveästä suikaleesta ja liimasin päälle rusetin.

Näihin voisi periaatteessa käyttää mitä vaan kopiopaperia vahvempaa ja vaikka tehdä varastoon äkillisiä paketointitarpeita varten! Varastoon tietysti osissa ja taittamatta, ettei rusetit litisty :)